Sähköisen laskutuksen historia: paperista pikseliin

Verkkolaskutuksen historia juontaa juurensa EDI:n tai Electronic Data Interchange historiaan. Nykypäivän digitaaliaikana verkkolaskutuksesta ja EDI:stä on tullut olennainen osa sujuvaa rahaliikennettä ja liiketoimintaviestintää.

Sähköisen laskutuksen määrittely

Verkkolaskutus eli sähköinen laskutus on järjestelmä, joka mahdollistaa laskujen jakamisen ostajien ja myyjien välillä digitaalisten rajapintojen kautta jäsennellyssä tietomuodossa, jolloin ei enää tarvita paperisia fyysisiä laskuja tai kuvatiedostoja, kuten PDF-tiedostoja. Sähköisen laskutuksen avulla organisaatiot voivat luoda, lähettää ja hallinnoida laskuja sähköisesti, jolloin laskutusasiakirjojen vaihto on turvallisempaa, tehokkaampaa ja nopeampaa.

Sen historiaan perehtyminen tarjoaa kiehtovan katsauksen siihen, miten teknologia ja kaupankäynti ovat kehittyneet käsi kädessä luodakseen tehokkaamman, ympäristöystävällisemmän ja globaalin liiketoimintaympäristön.

Sähköisen laskutuksen historia voidaan jäljittää EDI:n (Electronic Data Interchange) kehitykseen. Liiketoiminnan mahdollistajana EDI on sähköisten asiakirjojen teknisten standardien ryhmä, joka on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Yhdysvaltain kansallisen standardointi- ja teknologiainstituutin (The United States National Institute of Standards and Technology) vuonna 1996 laatimaa määritelmää voidaan pitää edelleen pätevänä:

... sellaisten tiukasti muotoiltujen viestien vaihtoa tietokoneen ja tietokoneen välillä, jotka edustavat muita asiakirjoja kuin rahavälineitä.

Yhdysvaltain kansallinen standardointi- ja teknologiainstituutti

Kaikkien aikojen ensimmäinen sähköinen lasku

Ensimmäinen EDI-sanoma oli Holland-America Linen vuonna 1965 teleksillä lähettämä lastiluettelo. Siitä lähtien läpimurtoja on tapahtunut jatkuvasti.

FTP, The File Transfer Protocol, otettiin käyttöön vuonna 1975, ja se mahdollisti helpon tiedostojen siirron Internetin kautta. 80-luvulla suuret vähittäiskauppa- ja autoteollisuusyritykset alkoivat saada tavarantoimittajiaan käyttämään EDI:tä.

Nykyään EDI siirretään HTTP-protokollan, VAN (Value Added Network) tai avoimien verkkojen, esimerkiksi Peppolin, kautta. 90 prosentilla Fortune 500 -yrityksistä on EDI-valmiudet.

Aikaisemmin suurimpana esteenä olivat tietotekniikan käyttöönottoon ja päivittäiseen toimintaan liittyvät huomattavat kustannukset. Nämä kustannukset yhdessä kaistanleveyden puutteen kanssa estivät laajemman käyttöönoton. Ei ainakaan pienissä yrityksissä.

EDI-verkot ovat nykyään paljon helpommin saatavilla, erityisesti pilvipohjaisten internetpalvelujen ja operaattoreiden kautta. Qvalia tarjoaa Peppol-verkkolaskujen standardoitua hallintaa ilmaiseksi

Päivämäärät ja virstanpylväät sähköisen laskutuksen kehityksessä

1960-luku - Sähköisen tiedonsiirron alkuaika

  • 1960s: Sähköisen laskutuksen juuret juontavat juurensa 1960-luvulle, jolloin syntyi Electronic Data Interchange (EDI). EDI:n avulla yritykset pystyivät lähettämään asiakirjoja sähköisesti, vaikkakin alkeellisessa muodossa nykyisiin verkkolaskutusjärjestelmiin verrattuna. Ensimmäinen sähköinen asiakirja, lähetysluettelo, lähetettiin vuonna 1965.

1990-luku - Nykyaikaisen sähköisen laskutuksen tulo.

  • 1990s: EDI-järjestelmiä käyttöön ottaneiden suurten yritysten lisääntyvä hyväksyntä, mikä mahdollistaa yksi- tai kaksisuuntaisen viestinnän liiketoimintaosapuolten välillä.

2000-luku - Hallitusten aloitteet ja maailmanlaajuinen käyttöönotto

  • 2001: Euroopassa sähköistä laskutusta on vähitellen alettu sisällyttää lainsäädäntöön. Direktiivi 2001/115/EY oli yksi ensimmäisistä toimista lainsäädännön nykyaikaistamiseksi arvonlisäverovelvoitteiden ja sähköisten muotojen parantamisen pohjalta.
  • Vuodesta 2005 alkaen: Useat maat, kuten Brasilia ja Meksiko, panivat täytäntöön sähköistä laskutusta koskevat määräykset, joiden mukaan yritysten on sopeuduttava sähköiseen muotoon verosäännösten noudattamista varten.

2010-luku - Sähköinen laskutus yleistyy

  • 2010s: Sähköisen laskutuksen alustoista alkoi tulla käyttäjäystävällisempiä ja integroituja muihin taloushallinnon ohjelmistoihin, mikä tarjosi automatisoidumpia ja virtaviivaisempia ratkaisuja kaikenkokoisille yrityksille.
  • 2014: Euroopan unioni otti merkittävän askeleen hyväksymällä direktiivin 2014/55/EU, jonka tavoitteena on helpottaa sähköisen laskutuksen laajamittaista käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa.

2020-luku - Automaation ja pilvipohjaisten ratkaisujen aikakausi

  • 2020 ja sen jälkeen: Tämä nopeutti digitaalisen muutoksen käytäntöjen käyttöönottoa kaikilla toimialoilla. Pilvipohjaiset ratkaisut yleistyivät ja mahdollistivat reaaliaikaisen laskutuksen, maailmanlaajuisen saatavuuden ja tehostetun yhteistyön.

Tämän päivän sähköiset haasteet

Vaikka teknologia on ottanut harppauksia, tekniikkaan ja kustannuksiin liittyy edelleen haasteita. Yksi tällainen kynnys on formaattien suuri määrä. Räätälöidyn EDI:n lisäksi tässä vain pieni esimerkki formaateista pelkästään Pohjoismaiden markkinoilla: 

  • Peppol
  • Finvoice
  • Svefaktura
  • LASKUTUS
  • BGC:n lasku
  • Finvoice
  • UBL2
  • OIOXML

B2B-tapahtumissa eri formaatteja käyttävien liikekumppaneiden on muunnettava ne, ennen kuin ne voivat hallita sähköisiä asiakirjoja, kuten verkkolaskuja, omissa prosesseissaan. Nämä muodostavat teknisiä ja taloudellisia esteitä vielä tänäkin päivänä.

Onneksi on syntynyt joitakin hallitsevia formaatteja. Merkittävin niistä on Peppol, Euroopan unionin standardi sähköisiä transaktioasiakirjoja varten. Huhtikuusta 2019 lähtien Peppol on ollut EU:n pakollinen formaatti ja liiketoimintaverkosto, mikä on nopeuttanut sähköisten laskujen käyttöönottoa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ja tehnyt tilaa Peppolille, jotta siitä voisi tulla maailmanlaajuinen standardi.

Sähköisen laskutuksen tulevaisuus: Avoin, älykäs ja kestävä

Lohkoketjun, tekoälyn, esineiden internetin ja kehittyvän avoimen Peppol-verkon kaltaisen kehityksen myötä tulevaisuus tarjoaa vision älykkäämmistä, turvallisemmista ja yhteenliitetyistä verkkolaskuratkaisuista. Lohkoketjun mahdollistamat älykkäät sopimukset voivat mullistaa sen, miten käytämme liikesanomia ja miten liiketoimet suoritetaan, ja varmistaa paremman turvallisuuden ja läpinäkyvyyden.

Lisäksi kestävyys on toinen ratkaiseva näkökohta, joka ulottuu paperin käytön vähentämisestä automatisoituihin digitaalisiin prosesseihin, jotka ovat linjassa maailmanlaajuisten ympäristöystävällisten aloitteiden kanssa ja edistävät merkittävästi kestävän liiketoimintaekosysteemin luomista.

-

Oletko kiinnostunut verkkolaskutuksesta, Peppolista ja siitä, miksi se on ratkaisevan tärkeää talousprosessien tulevaisuuden ja onnistuneen automaation kannalta? Lataa e-kirjamme The definitive guide to Peppol.