Arvonlisävero digitaaliaikakaudella: mitä ViDA-uudistus merkitsee eurooppalaisille yrityksille?

Euroopan unionin VAT in the Digital Age (ViDA) -aloite on kattava uudistus, jolla pyritään nykyaikaistamaan arvonlisäverojärjestelmä kaikkialla EU:ssa. Aloite heijastaa tarvetta vastata digitalisaation ja rajat ylittävän kaupan haasteisiin ja torjua samalla arvonlisäveropetoksia, jotka aiheuttavat EU:lle miljardeja euroja vuodessa.

Joulukuussa 2022 käyttöön otetulla ViDA-järjestelmällä pyritään virtaviivaistamaan alv-raportointia, lisäämään tehokkuutta ja vähentämään yritysten vaatimusten noudattamisesta aiheutuvaa taakkaa kaikkialla Euroopassa. Seuraavassa kerrotaan, mitä sinun on tiedettävä ViDA:sta.

Uudistustarve kävi yhä ilmeisemmäksi digitaalitalouden laajentuessa ja arvonlisäveropetosten lisääntyessä. Vuoteen 2020 mennessä EU:n alv-kuilu, joka vastaa odotetun ja kerätyn alv:n välistä eroa, oli hälyttävät 93 miljardia euroa.

Merkittävä osa tästä vajeesta johtuu rajatylittävään kauppaan liittyvistä petoksista, joihin ViDA pyrkii puuttumaan. Aloite perustuu aiempiin pyrkimyksiin nykyaikaistaa arvonlisäveroa, kuten Euroopan komission toimintasuunnitelmaan oikeudenmukaisen ja yksinkertaisen verotuksen toteuttamiseksi vuonna 2020 ja ehdotuksiin lopullisesta arvonlisäverojärjestelmästä vuodelta 2018.

ViDA:ssa esitetään joukko lainsäädännöllisiä muutoksia, joiden tarkoituksena on nykyaikaistaa arvonlisäveroprosesseja pääasiassa digitaalitekniikan avulla. Sillä on kolme keskeistä pilaria:

ViDA ja Peppol (Pan-European Public Procurement On-Line) liittyvät toisiinsa digitaalisen laskutuksen ja standardoidun tiedonvaihdon yhteydessä. Koska ViDA asettaa lainsäädäntökehyksen arvonlisäverolle ja digitaaliselle raportoinnille, Peppol on yksi niistä teknisistä ratkaisuista, joilla nämä vaatimukset voidaan täyttää.

ViDA keskittyy nykyaikaistamaan alv-raportointia kaikkialla EU:ssa ottamalla käyttöön pakollisen reaaliaikaisen digitaalisen raportoinnin ja sähköisen laskutuksen. Peppol tarjoaa verkoston standardoitua sähköistä asiakirjojen vaihtoa varten, mukaan lukien verkkolaskut.

ViDA:n myötä siirtyminen sähköiseen laskutukseen hyötyy Peppolin vakiintuneesta infrastruktuurista, sillä Peppolia käytetään jo laajalti vaatimustenmukaisten verkkolaskujen välittämiseen yli rajojen Euroopassa.

Peppol varmistaa, että yritykset voivat helposti lähettää ja vastaanottaa standardoituja laskuja eri lainkäyttöalueilla, mikä vastaa ViDAn tavoitetta vähentää useissa EU-maissa toimivien yritysten hallinnollista taakkaa.

Peppolin avulla yritykset voivat käyttää yhtä verkkoa ViDA:n verkkolaskutusvaatimusten täyttämiseen, mikä helpottaa alv-raportointia.

ViDA edistää EU:n digitaalisten järjestelmien yhteentoimivuutta, ja Peppol tarjoaa sähköisen laskutuksen standardoidun protokollan, joka auttaa varmistamaan eurooppalaisen sähköisen laskutuksen standardin (EN 16931) noudattamisen.

Tämä edistää ViDA:n laajempia tavoitteita auttamalla jäsenvaltioita ja yrityksiä omaksumaan yhdenmukaisia käytäntöjä digitaalista alv-raportointia varten.

ViDA- ja CTC-järjestelmät (Continuous Transaction Control) ovat samansuuntaisia, sillä niissä keskitytään parantamaan alv-vaatimusten noudattamista ja vähentämään petoksia käyttämällä digitaalitekniikkaa tapahtumien reaaliaikaiseen seurantaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että ViDA on EU:n yleinen uudistusaloite, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa alv-prosessit kaikissa jäsenvaltioissa, kun taas CTC on paikallisempi, reaaliaikainen verovalvontajärjestelmä, jonka tietyt maat ovat ottaneet käyttöön alv:n noudattamisen valvomiseksi päivittäisessä toiminnassa.

Näillä järjestelmillä varmistetaan, että veroviranomaiset saavat liiketoimia koskevat tiedot heti, kun ne syntyvät. Näin molemmat järjestelmät voivat parantaa alv-raportoinnin valvontaa ja avoimuutta, mikä auttaa torjumaan petoksia.

Toisin kuin tuleva ViDA-aloite, CTC:n toteuttavat yksittäiset maat, ja siinä keskitytään reaaliaikaiseen tai lähes reaaliaikaiseen transaktioraportointiin veroviranomaisille. CTC edellyttää yleensä, että yritykset toimittavat jokaisen laskun tai liiketoimen heti, kun se tapahtuu (tai pian sen jälkeen), mikä varmistaa reaaliaikaisen alv-vaatimusten noudattamisen. Kyseessä ei ole EU:n laajuinen aloite, mutta tietyt maat, kuten Italia, Espanja ja Unkari, ovat ottaneet sen käyttöön arvonlisäveropetosten torjumiseksi.

ViDA:n ja CTC:n eri aloitteiden tavoitteena on pienentää arvonlisäverovajetta tehostamalla arvonlisäveron noudattamista sähköisen laskutuksen ja digitaalisen raportoinnin avulla. ViDA:n avulla EU:n alv-järjestelmä saadaan EU:n alv-järjestelmään vastaamaan CTC-järjestelmissä tapahtuvaa jatkuvaa valvontaa, ja sen odotetaan ohittavan kansalliset CTC-toteutukset, mikä mahdollistaa yhdenmukaisen ja paremman verovalvonnan ja vähentää yritysten hallinnollista taakkaa.

ViDA edistää myös lähentymistä ja standardointia EU:n jäsenvaltioissa - eri CTC-aloitteet eivät helpota yhteentoimivuutta - ja varmistaa yhtenäiset alv-raportointikäytännöt.

ViDA-paketista on keskusteltu siitä lähtien, kun sitä ehdotettiin joulukuussa 2022, ja sitä on päivitetty useaan otteeseen EU:n jäsenvaltioiden tarpeiden ja huolenaiheiden huomioon ottamiseksi. Ensimmäinen täytäntöönpano on suunniteltu tammikuulle 2026, mutta monimutkaisempien toimenpiteiden, kuten pakollisen sähköisen laskutuksen käyttöönoton yhteisön sisäisissä liiketoimissa, täysimääräisen täytäntöönpanon odotetaan tapahtuvan vuosina 2030-2035.

Vuoden 2024 puolivälistä lähtien Eurooppa-neuvostossa keskustelut jatkuvat, ja joistakin kiistakysymyksistä neuvotellaan edelleen, erityisesti digitaalisia alustoja koskevien alv-sääntöjen laajentamisesta. Aloite saataneen kuitenkin päätökseen lähitulevaisuudessa, mikä saattaa tuoda merkittäviä etuja sekä veroviranomaisille että yrityksille kaikkialla EU:ssa.

ViDA-uudistuksen nykyinen aikataulu on seuraava: