Sähköisen laskutuksen(verkkolaskutus) laajamittaisen käyttöönoton taustalla on ollut sääntelyn noudattaminen. Maailmanlaajuisesti hallitukset ottavat yhä useammin käyttöön sääntelypuitteita veronkannon tehostamiseksi, veronkierron torjumiseksi ja verotuksen avoimuuden lisäämiseksi.
Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan näiden sääntelymuutosten, jatkuvan transaktiovalvonnan (Continuous Transaction Control, CTC) mallien ja uusien teknologioiden integroinnin vaikutusta Billentisin uusimman verkkolaskutusta koskevan raportin näkemysten perusteella verkkolaskutukseen ja verosäännösten noudattamiseen.
Jatkuva tapahtumien valvonta (CTC)
CTC-mallien määritelmä ja tyypit
Jatkuvan tapahtumavalvonnan (Continuous Transaction Control, CTC) mallit merkitsevät merkittävää siirtymistä perinteisistä veroraportointimenetelmistä reaaliaikaiseen tai lähes reaaliaikaiseen tapahtumien seurantaan. CTC-mallissa yritysten on raportoitava laskutiedot veroviranomaisille joko ennen laskujen laatimista tai välittömästi sen jälkeen, mikä takaa oikea-aikaisen ja täsmällisen veroraportoinnin. CTC-malleja on useita erilaisia:
- Reaaliaikainen raportointi: Tässä mallissa laskut ilmoitetaan veroviranomaisille pian niiden laatimisen jälkeen. Unkarin ja Etelä-Korean kaltaiset maat ovat omaksuneet tämän lähestymistavan ja vaativat yrityksiä toimittamaan laskutiedot 24-72 tunnin kuluessa laskun laatimisesta.
- Tyhjennä: Tässä mallissa laskut toimitetaan veroviranomaisille hyväksyttäväksi ennen niiden lähettämistä ostajalle. Selvitysprosessissa varmistetaan, että laskut ovat verosäännösten mukaisia. Tätä mallia käytetään esimerkiksi Chilessä ja Meksikossa, mutta laskun toimittamisen ja hyväksymisen ajoitus vaihtelee.
- Keskitetty vaihto: Tässä mallissa keskitetty alusta helpottaa sähköisten laskujen vaihtoa ostajien ja myyjien välillä ja sisältää veroraportointitoiminnot. Italia, Serbia ja Turkki ovat esimerkkejä maista, jotka käyttävät keskitettyä vaihtomallia.
- Hajautettu CTC (5 kulman malli): Tässä kehittyvässä mallissa sertifioidut palveluntarjoajat hoitavat tietojen validoinnin ja vaihdon. Pääasiallinen asiakirjavirta tapahtuu palveluntarjoajien välillä, ja veroviranomaisille ilmoitetaan vain osa tiedoista. Ranska ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat suunnittelevat tämän mallin käyttöönottoa.
Siirtyminen jaksoittaisesta tapahtumien valvonnasta jatkuvaan valvontaan
Aikaisemmin veroilmoitukset tehtiin määräajoin, mikä johti usein siihen, että veronkierto ja sääntöjen noudattamiseen liittyvät ongelmat havaittiin viiveellä. Siirtyminen jaksoittaisesta tapahtumien valvonnasta jatkuvaan tapahtumien valvontaan tarjoaa useita etuja, kuten Billentisin markkinaraportissa kuvataan:
- Nopeampi tietojen saatavuus: Veroviranomaiset saavat transaktiotiedot ajoissa käyttöönsä, mikä mahdollistaa poikkeamien ja petollisten toimien nopeamman tunnistamisen.
- Parannettu vaatimustenmukaisuus: Jatkuva seuranta auttaa yrityksiä noudattamaan verosäännöksiä tehokkaammin, mikä vähentää seuraamusten ja sakkojen riskiä.
- Verotuksen avoimuuden parantaminen: Säännöllinen raportointi lisää liiketoimien läpinäkyvyyttä, mikä edistää luottamusta yritysten ja veroviranomaisten välillä.
Sääntelyaloitteet ja niiden vaikutukset
ViDA - Euroopan unionin ALV digitaaliaikana -aloite
Euroopan unioni (EU) on ollut eturintamassa panemassa täytäntöön sähköistä laskutusta koskevia säännöksiä verosäännösten noudattamisen parantamiseksi. Joulukuussa 2022 julkistettu "Arvonlisävero digitaaliaikaan" (ViDA) -aloite edellyttää pakollista yhteisön sisäistä sähköistä laskutusta ja yritysten välistä digitaalista raportointia vuoteen 2028 mennessä. Tämän aloitteen tavoitteena on:
- Sähköisen laskutuksen standardointi: Varmistetaan, että kaikki yritykset EU:ssa vaihtavat laskuja sähköisesti, jolloin paperipohjaisia prosesseja ei enää tarvita.
- Tehostaa veroraportointia: Helpottaa reaaliaikaista tai lähes reaaliaikaista tapahtumatietojen raportointia veroviranomaisille, mikä vähentää alv-eroa ja lisää verotuloja.
- Edistetään yhteentoimivuutta: Yhdenmukaistetaan liiketoiminnan ja teknisen yhteentoimivuuden standardit EU:n jäsenvaltioissa, mikä yksinkertaistaa rajatylittäviä liiketoimia.
Latinalaisen Amerikan mallit arvonlisäveron noudattamiseksi
Latinalaisen Amerikan maat ovat olleet edelläkävijöitä sähköisen laskutuksen ja CTC-mallien käyttöönotossa veronkierron torjumiseksi ja veronkannon tehostamiseksi. Esim:
- Brasilia: Nota Fiscal Eletrônica (NF-e) -järjestelmä edellyttää, että yritykset laativat sähköisiä laskuja, jotka toimitetaan veroviranomaisille vahvistettavaksi ennen tavaroiden lähettämistä. Järjestelmä on vähentänyt merkittävästi veronkiertoa ja lisännyt verotuloja.
- Meksiko: Comprobante Fiscal Digital por Internet (CFDI) -järjestelmä edellyttää laskujen laatimista sähköisesti ja niiden toimittamista veroviranomaisille vahvistettavaksi. Tämä malli on tehostanut verosäännösten noudattamista ja parantanut verotuksen avoimuutta.
Digitaaliset raportointivaatimukset (DRR) ja alv-eron pienentäminen
Arvonlisäverovaje, joka on odotettujen verotulojen ja kerättyjen verojen välinen erotus, on jo pitkään ollut hallitusten huolenaihe. Digitaaliset raportointivaatimukset auttavat kuromaan umpeen tätä kuilua varmistamalla, että verotukseen liittyvät tiedot raportoidaan tarkasti ja ajoissa. Billentisin markkinaraportissa todetaan, että DRR:ää soveltavat maat ovat vähentäneet arvonlisäverovajettaan merkittävästi. Esimerkkinä mainittakoon:
- Italia: Sähköisen laskutuksen ja digitaalisten raportointivaatimusten käyttöönotto on lisännyt verotuloja vuosittain noin 6 miljardilla eurolla.
- Chile ja Meksiko: CTC-malleja toteuttamalla nämä maat ovat pienentäneet alv-erojaan jopa 50 prosenttia.
Teknologia ja vaatimustenmukaisuus
Uusien teknologioiden integrointi
Kehittymässä olevat teknologiat, kuten tekoäly ja lohkoketju, ovat ratkaisevan tärkeitä sähköisen laskutuksen ja verosäännösten noudattamisprosessien tehostamisessa. Raportissa luetellaan useita lupaavia etuja:
- Tekoäly: Tekoäly: Tekoäly voi automatisoida laskujen validointia ja käsittelyä, havaita poikkeamat ja varmistaa verosäännösten noudattamisen. Se voi myös verrata laskuja ostotilauksiin ja toimituskuitteihin, mikä vähentää virheitä ja ristiriitaisuuksia.
- Lohkoketju: Lohkoketjuteknologia tarjoaa turvallisen ja muuttumattoman pääkirjan tapahtumien tallentamista varten. Se varmistaa laskutietojen aitouden ja eheyden, mikä helpottaa veroviranomaisten tilintarkastusta ja tapahtumien todentamista.
Tapaustutkimuksia onnistuneesta sääntöjen noudattamisesta teknologian avulla
- Tekoäly sähköisessä laskutuksessa: Näin varmistetaan, että lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan ja vähennetään manuaalisia virheitä. Esimerkiksi tekoälyllä toimivat laskujen käsittelyjärjestelmät voivat automaattisesti poimia ja validoida tietoja laskuista, virtaviivaistaa työnkulkuja ja parantaa tarkkuutta.
- Lohkoketju verosäännösten noudattamisessa: Lohkoketju luo läpinäkyviä ja väärentämisen estäviä tapahtumatietoja. Tämä teknologia auttaa yrityksiä noudattamaan sääntelyvaatimuksia ja tarjoaa veroviranomaisille luotettavan transaktiotietolähteen.
Koska sääntelykehys kehittyy jatkuvasti, yritysten on pysyttävä ajan tasalla ja sopeuduttava näihin muutoksiin pysyäkseen kilpailukykyisinä ja vaatimustenmukaisina. Verkkolaskutuksen käyttöönotto ja kehittyneiden teknologioiden hyödyntäminen auttavat yrityksiä täyttämään sääntelyvaatimukset ja tuovat lisäksi merkittäviä toiminnallisia etuja, jotka antavat niille edellytykset menestyä digitaaliaikana. Lataa markkinaraportti saadaksesi lisää tietoa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Euroopan unionin VAT in the Digital Age (ViDA) -aloite on kattava uudistus, jolla pyritään nykyaikaistamaan arvonlisäverojärjestelmä kaikkialla EU:ssa. Seuraavassa kerrotaan, mitä sinun on tiedettävä ViDA:sta.
Integroidulla digitaalisella kaupalla (Integrated Digital Trade, IDT) tarkoitetaan saumatonta tavaroiden, palvelujen ja tietojen vaihtoa yritysten välillä digitaalisten alustojen ja teknologioiden avulla.
Billentisin uusin markkinatutkimusraportti "The global e-Invoicing and tax compliance report: Watch the tornado!", tarjoaa laajan analyysin sähköisen laskutuksen maisemasta.