Mikä on arvonlisävero? Lyhyt opas kulutusverosta

Arvonlisäverotus voi olla hankalaa erityisesti kansainvälisessä kaupassa. Miten se eroaa muista veroista? Tässä ovat perusasiat.

Kulutukseen perustuvia ja loppukuluttajille suunnattuja veroja kutsutaan yleisesti arvonlisäveroksi. Tämä erityinen vero lisätään yleensä tiettyjen tavaroiden tai palvelujen hintaan, ja yritykset ja useimmat organisaatiot voivat vähentää sen. Joissakin maissa se tunnetaan nimellä GST, Goods and Services Tax.

Arvonlisävero eroaa liikevaihtoverosta siinä, että se kannetaan tuotanto- ja jakeluketjun jokaisessa vaiheessa. Myyntivero taas kohdistuu vain kuluttajaan. Tämä on merkittävä ero, sillä yritykset toimivat valtion veronkantajina.

Lyhyt historia

Huolimatta laajamittaisesta käyttöönotosta se ei ole ollut käytössä kovinkaan kauan. Kaksi ihmistä ehdotti peruskonseptia 1900-luvun alussa toisistaan riippumatta. Amerikkalainen veroasiantuntija ja talousneuvonantaja Thomas S. Adams ehdotti sitä hienostuneemmaksi versioksi yhtiöverosta. Saksalainen liikemies Wilhelm von Siemens ehdotti samaan aikaan, että loppukuluttajalle suunnattu kulutusvero voisi olla helpommin hallinnoitavissa oleva bruttoliikevaihtoveron ja liikevaihtoveron muoto.

Saksa ja Ranska olivat ensimmäiset maat, jotka ottivat arvonlisäveron käyttöön pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sen jälkeen sen suosio on kasvanut nopeasti kansallisten ja paikallisten viranomaisten keskuudessa. OECD:n mukaan maailman 199 maasta peräti 166 on ottanut veron käyttöön muodossa tai toisessa, lukuun ottamatta Yhdysvaltoja.

Arvonlisävero on hankala

Vaikka arvonlisävero on valtioille tehokas vero, se aiheuttaa yrityksille ja organisaatioille usein valtavasti päänvaivaa ja pääomavuotoa. Ei ainakaan kansainvälisessä kaupassa. Tähän on useita syitä.

EU:n valtavista yhdenmukaistamispyrkimyksistä huolimatta paikallisissa säännöksissä on suuria eroja. Erilaiset verokannat, päivämäärät ja raportointirutiinit käyvät nopeasti ylivoimaisiksi. Etenkin pienille yrityksille, joilla ei ole resursseja kirjanpito-osastolle.
Jatkuvasti muuttuva maisema on suuri huolenaihe. EU:n tuomioistuimesta ja komissiosta kansallisiin ja paikallisiin säännöksiin - uusien säännösten seuraaminen vaatii vaivaa.
Kaikista käytettävissä olevista lähteistä huolimatta, verotustasoista ennakkotapauksiin, on joskus epävarmuustekijöitä. Ei ainakaan silloin, kun uusia sääntöjä ja asetuksia otetaan käyttöön.

Kansainvälinen alv

Vaikka peruskonsepti on yrityksille riittävän helppo hallita, kansainvälinen kauppa tekee arvonlisäverotuksesta yhä vaikeampaa. Kansainvälisen alv:n pääperiaatteena on, että sääntöjä sovelletaan siinä maassa, jossa liikevaihto on tuotettu. EU:ssa on otettu useita edistysaskelia eurooppalaisten säännösten yhdenmukaistamiseksi. Alv-toimintasuunnitelma, komission viimeisin aloite, julkistettiin vuonna 2016.

Rajat ylittäviltä ostajilta ja myyjiltä vaaditaan kansainväliset alv-numerot eli VATIN-numerot.

Tarkista eurooppalainen alv-numero täältä.

Arvonlisävero Pohjoismaissa

Arvonlisäveroja sovelletaan kaikissa Pohjoismaissa. Keskimääräinen verokanta on noin 20-25 prosenttia, ja Tanskassa on korkein verokanta, jossa arvonlisäverokanta on 25 prosenttia, ja siihen kohdistuu vain vähän odotuksia.

Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Islannissa sovelletaan porrastettuja alennettuja verokantoja palveluihin ja tavaroihin, kuten julkiseen liikenteeseen, elintarvikkeisiin sekä kulttuuripalveluihin, kirjoihin ja sanomalehtiin.

Tanskalainen: Moms, merværdiafgift
Finnish: Moms, merværdiafgift Finnish: ALV, arvonlisävero
Icelandic: VSK, virðisaukaskattur
norjaksi: MVA, merverdiavgift
ruotsiksi: Moms, mervärdes- och omsättningsskatt.

Arvonlisäveron tulevaisuus

Odotettavissa on, että alv-maailma muuttuu edelleen ja että sääntöjä ja jossain määrin myös verotasoja yhdenmukaistetaan yhä enemmän. Ja tietysti petosten estämiseksi.

Tuore esimerkki, joka helpottaa kuluttajille palveluja tarjoavien televiestintä- ja lähetysalan yritysten elämää, on valinnainen MOSS-ohjelma (Mini-One-Stop-Shop). Sen avulla yritykset voivat rekisteröityä verovelvollisiksi yhdessä EU-maassa, joka puolestaan vastaa arvonlisäveron jakamisesta muihin unionin maihin. Komissio on ehdottanut, että MOSS-ohjelmaa laajennettaisiin koskemaan myös muita aloja, kuten sähköistä kaupankäyntiä. Sen odotetaan toteutuvan kokonaisuudessaan vuonna 2021.

Lisäksi komissio on ehdottanut samankaltaista lainsäädäntöä, OSS. Sen tarkoituksena on korvata nykyinen käytäntö, jossa tavaroista peritään käänteinen maksu EU-maiden välisissä B2B-kaupoissa. Nykyisen suunnitelman mukaan se on tarkoitus panna täytäntöön vuoteen 2022 mennessä.

Me Qvaliassa olemme sitä mieltä, että tämä on askel oikeaan suuntaan. Yksinkertaistaminen ja avoimuuden lisääminen helpottavat yritysten elämää ja edistävät kasvua ja tervettä taloutta kaikkialla Euroopassa.

Seuraava vaihe:

Ota yhteyttä Vathubiin, niin saat asiantuntevia neuvoja alv-palautuksista, rekisteröinneistä ja muusta.

Muunna prosessisi pilvipohjaisen alv-automaatioratkaisumme avulla.